Kotiseutumuseo

The Lumijoki Local History Museum (in english below)

VILJAMAKASIININ HISTORIAA

Hänen Keisarillisen Majesteetin Päätös

Limingan emäkirkon kuin myös Tyrnävän, Temmeksen, Lumijoen ja Kempeleen kappeliseurakuntien yhteisessä pitäjäkokouksessa. Päätös lainamakasiinin perustamisesta, siemen- ja hätäapujyvästön, Limingan pitäjälle ja kolmelle seurakunnalle yhteiseksi, kuin myös Lumijoen ja Kempeleen kappeliseurakunnille erikseen.

Sääntöjen mukaan Makasiinin hoitokuntaan valitaan neljä johtokunnan jäsentä, kaksi luku- ja kirjoitustaitoista ja kaksi muuta, joilta ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa. Erovuorossa lukutaitoiset neljän vuoden ja lukutaidottomat kahden vuoden välein. Johtokuntaan valittu ei voi kieltäytyä tehtävästä ilman laillista estettä. Jäsenyydestä ei maksettu palkkiota. Makasiinin hoitajaksi luku- ja kirjoitustaitoinen.

Tehtävää hoiti alkuun kanttori Abraham Mennelius ja 1870-luvulta lähtien kanttori Heikki Säisä. Makasiinin hoidosta annettiin palkkaa 2 tynnyriä/vuosi puoliksi ohria ja rukiita jyvästöstä. Makasiinin mittamiehiksi johtokunta valitsi kaksi rehellisiksi ja luotetuiksi todettua miestä. Mittamiehiksi valitut selvittivät Limingan nimismiehelle kelpoisuutensa tehtävään. Nimismiehen hyväksyttyä hakijat hän kirjoitti virallisen todistuksen tehtävän hoitamiseen. Palkka mittamiehelle oli yksi tynnyri puoliksi ohria ja ruista vuodessa. Makasiinin oven kolmen lukon avaimet olivat johtokunnan puheenjohtajalla, johtokunnan jäsenellä ja kolmas avain makasiinin hoitajalla.

Lainaus alkoi vuonna 1862. Siemen- ja hätäapujyvästön lainaamisen ajankohdan kuulutti kirkkoherra kahtena peräkkäisenä sunnuntaina kirkonmenojen yhteydessä. Siemenjyvästöstä ulos- lainattiin ohria toukokuun puolessa välin ja rukiit kesäkuun lopulla. Lainaajan täytyi viimeistään kaksi viikkoa etukäteen ilmoittaa makasiinin hoitajalle haluamansa jyvämäärä.

Siemenjyvästöstä lainattiin ohria tai rukiita 1-3 tynnyriä/tila, hätäapujyvästön lainausmäärät olivat pienemmät. Siemenjyvien takaisinmaksu oli lokakuussa tai viimeistään joulukuussa. Ohria ja rukiita otettiin vastaan kirkossa kuulutettuina eri päivinä. Siemenjyvien täytyi olla itäviä ja hyvin puhdistettuja, rukiin paino 14 leiviskää* ja ohra 11 leiviskää* tynnyri. Lainan korko siemenjyvistä oli 3 kappaa* tynnyriltä.

Hätäapujyvästöstä lainattiin maaliskuussa ja kesäkuussa kirkossa kuulutettuina päivinä, johtokunnan määräyksestä myös muina aikoina tarpeen mukaan. Jyvästön korko oli kaksi kappaa* tynnyriltä. Lainaajilla, torpparit ja mäkitupalaiset, piti olla lainantakaaja, joka oli yleensä kantatilan omistaja. Kantatilalliset saivat jyvästöstä ilman takausta. Hätäapujyvästöstä annettiin ohria ja rukiita palkkana esim. koulujen opettajille ja kunnan holhouksen alaisten hoidosta.

Kunnan esimiehellä oli oikeus kirjoittaa antomääräys apua tarvitseville hätäapujyvästöstä. Kunnan esimiehinä toimi 1800-luvulla Kustaa Risto ja hänen jälkeen Matti Granlund.

Lainattujen jyvien takaisinmaksu piti suorittaa viimeistään joulukuun kannossa. Makasiinin hoitaja vei vuosittain Limingan nimismiehelle pöytäkirjat jyvien lainauksesta ja takaisin saannista korkoineen. Hoitamaton laina johti ulosottoon.

Johtokunnan jäsenet vuonna 1862 Jaakko Tapanila, Matti Alaluri, Gustaa Mällinen, August Kerola ja mittamiehet Matti Kallio, Johan Viikman.

Johtokunta 1930-40 luvulla Yrjö Lämsä, Heikki Lithovius, Antti Pieti ja Eemil Junkkonen hänen jälkeensä Iikka Paavola. 1930-40 luvulla maksettiin kokouspalkkio johtokunnan jäsenille ja maksurästien perinnästä.

1900-luvulta lainaustietoja ja pöytäkirjoja ei ole löytynyt.

Makasiinin päätöskokouskahvit juotiin 21.4.1949.

Lumijoella 8.12.2022                    P.K.

*Leiviskä on vanha painoyksikkö, jota käytettiin Skandinaviassa ja Baltian alueella. 1 leiviskä = 20 paunaa = 8.5 kilogrammaa

1 kappa = 1⁄32 tynnyriä = 4.6 litraa

Tästä Lumijoen kotiseutumuseon www-sivulle ja historiikin alkuperäiseen julkaisuun

Ajankohtaisimmat aukioloajat: seuraa Lumijoen kuntaa sosiaalisessa mediassa
https://www.facebook.com/profile.php?id=100069351633422
https://www.instagram.com/lumijoenkunta/

HISTORY OF THE GRANARY

His Imperial Majesty’s Decision

At a joint parish meeting of the Liminka main church as well as the Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, and Kempele chapel parishes, a decision was made to establish a grain granary for seed and emergency aid for the joint use of Liminka parish and three congregations, as well as separately for Lumijoki and Kempele chapel parishes.

According to the rules, the granary’s management committee was to consist of four members: two literate and two others for whom literacy was not required. Literate members rotated every four years, and illiterate members every two years. Anyone chosen for the committee could not refuse the position without a valid reason. Membership was unpaid. The granary keeper had to be literate and numerate. Initially, this role was held by Cantor Abraham Mennelius, and from the 1870s onward by Cantor Heikki Säisä. Compensation for managing the granary was two barrels per year, half in barley and half in rye from the granary stock.

The granary’s measurers were two trusted and honest men selected by the management committee. These appointed individuals had to prove their eligibility to the Liminka sheriff, who then issued an official certificate for the role. The measurers’ annual compensation was one barrel, half in barley and half in rye.

The granary’s keys were held by three individuals: the chair of the management committee, another member, and the granary keeper.

Lending began in 1862. The timing of seed and emergency grain loans was announced by the pastor during two consecutive Sundays at church services. Seed grain loans consisted of barley in mid-May and rye at the end of June. Borrowers had to notify the granary keeper of the amount they wished to borrow at least two weeks in advance. Loan amounts from the seed grain store ranged from one to three barrels per holding, while emergency loans were smaller. Seed grain had to be repaid in October or, at the latest, in December.

The repayment days for barley and rye were announced separately at church. The seed grain had to be viable and well-cleaned, with rye weighing 14 leiviskäs and barley 11 leiviskäs per barrel. The interest rate on seed grain loans was three kappas per barrel. Emergency grain loans were issued in March and June on church-announced days or, as necessary, under the management committee’s orders. Interest for these loans was two kappas per barrel.

Borrowers, including tenant farmers and cottage residents, were required to have a guarantor, usually the owner of the main estate. Main estate owners were allowed to borrow without a guarantor. Emergency grain was also used for wages, such as for schoolteachers and care for municipal wards.

The municipal head had the authority to issue borrowing permits for those in need from the emergency aid granary. In the 19th century, Kustaa Risto and later Matti Granlund served as municipal heads. Borrowed grain was to be repaid by the December collection at the latest. The granary keeper submitted annual reports of loans and repayments, complete with interest, to the Liminka sheriff. Unpaid loans led to collection measures.

The board members in 1862 were Jaakko Tapanila, Matti Alaluri, Gustaa Mällinen, August Kerola, and the measurers Matti Kallio and Johan Viikman.

During the 1930s and 1940s, the board consisted of Yrjö Lämsä, Heikki Lithovius, Antti Pieti, and Eemil Junkkonen, followed by Iikka Paavola. In the 1930s and 1940s, meeting fees were paid to board members, along with fees for arrears collection. Loan records and minutes from the 20th century have not been found.

The final granary meeting with coffee was held on April 21, 1949.

In the Lumijoki municipality 8.12.2022                    P.K.

*The leiviskä is an old unit of weight used in Scandinavia and the Baltic region. 1 leiviskä = 20 pounds = 8.5 kilograms

1 kappa =1⁄32 barrels = 4.6 liters

Click here to visit the Lumijoki Local History Museum website and the original publication of the historical account (in finnish)

Follow Lumijoen kunta in Instagram and Facebook for the latest opening hours:
https://www.facebook.com/profile.php?id=100069351633422
https://www.instagram.com/lumijoenkunta/

Photo by @visitoulu

Photo by @visitoulu

Photo by @visitoulu