Näyttelyt

2.-26.2.2026 Täällä hetken – Saija Candelinin taidenäyttely

Kuvataiteilija (AMK) Saija Candelin (s. 1976) asuu ja työskentelee Oulussa. Hän tekee monipuolista taidetta eri tekniikoilla ja materiaaleilla. Perinteisten maalaustekniikoiden rinnalla kulkevat vahvasti mukana villalla maalaaminen eli neulahuovutus sekä lasitaide. Candelin piti ensimmäisen taidenäyttelyn vuonna 2006. Hän on Oulun Taiteilijaseura ry:n hallituksen jäsen ja hänet nimitettiin Oulun seudun vuoden yrittäjänaiseksi 2025. Lukuisten vuosittaisten näyttelyiden lisäksi Candelin työstää tilausteoksia yrityksiin sekä yksityiskoteihin.

Saija Candelinin ”Täällä hetken” -taidenäyttelyn eri tekniikoin valmistetut teokset kertovat elämän rajallisuudesta. Jokainen meistä jättää jälkensä kanssakulkijoiden mieliin ja kaivertuu luontoon, olematta koskaan ikuinen. ”Täällä hetken” haastaa olemaan läsnä ja tunnistamaan sen, mikä on totta ja merkityksellistä juuri nyt.

Tervetuloa!

Jos haluat pitää näyttelyn Lumijoen kirjastolla voit olla yhteydessä kirjastovirkailijaan:

Jonna Vallström
050 440 0375
jonna.vallstrom (at) lumijoki.fi

Heikki Laurilan moottorisahaveistosnäyttely Karintie-Myllytien välisessä puistossa

Heikki Laurila Chainsaw Carwing -art in the park between Karintie – Myllytie

Lumijoella Karintien ja Myllytien väliseen puistoon on 22. – 23.7.2025 rakentunut ainutlaatuinen ulkoilmagalleria, jossa on esillä Heikki Laurilan moottorisahaveistoksia.

Laurilan moottorisahalla veistämissä teoksissa on esillä Suomen historiaa ja luontoa. Laurila on veistämisen jälkeen tervannut, maalannut tai lakannut teokset säilyvyyden parantamiseksi.

Veistosnäyttelyn rakentaminen on ollut upea osoitus yhteisöllisyydestä, johon ovat osallistuneet muun muassa Sirkka Kyrö, Esa Pernu, Jarno Mäkelä ja Viljami Laurila. Lisäksi tarpeellisen määrän suuria kiviä näyttelyn rakentamiseen Laurila sai lumijokiselta yksityishenkilöltä. Koko näyttelyn rakentamisprojekti on hieno esimerkki siitä kuinka yhdessä tekemällä syntyy jotain kaunista ja merkityksellistä koko Lumijoen yhteisölle.

”Tulevaisuuden toiveissa olisi vielä ihmishahmojen ylle katos ja siihen perinteinen pärekatto, joka suojaisi teoksia ja mahdollistaisi kokoontumisia. Myös perinneaita -lyhytkin- sopisi teosten luo hienosti,” Laurila pohtii. ”Vieläkö Lumijoelta löytyy perinteisten päreiden teon taitaja? Tai löytyisikö katoksen tekoon talkooväkeä?” Laurila lisää.

Vielä on siis päreiden teon taitajalla ja perinneaidan rakentamisen osaajalla mahdollista osallistua hienoon yhdessä tekemiseen. Ja tietysti talkooväellä.

Laurilan veistokset ovat parhaimmillaan visuaalisesti tarkasteltuna, ethän koske veistoksiin. Poikkeuksen tekee Karhukahvila -teos, jonka istuimilla voi nauttia vaikkapa omia eväitään.

Kiitos, että kunnioitat taidetta ja yhteistä ympäristöämme.

Outdoor Art Gallery in Lumijoki, Finland – Chainsaw Sculptures by Heikki Laurila

In July 2025, a unique outdoor art gallery was built in the park between Karintie and Myllytie in Lumijoki, Northern Finland. The gallery features chainsaw sculptures by Finnish artist Heikki Laurila.

The wooden artworks show scenes from Finnish nature and history. After carving, the artist protected the sculptures with tar, paint, or varnish to help them last longer outdoors.

This free art exhibition is open to everyone and offers a special travel experience for visitors interested in public art and local culture. If you’re looking for things to do in Finland this summer, come and enjoy this creative and peaceful place in Lumijoki.

Heikki Laurilan moottorisahaveistokset Lumijoen Karintie-Myllyntie -välisessä puistossa:

1. Suomenhevonen. Suomenhevonen on ollut suomalaisuuden ilmentäjänä jo 1000 vuotta. Se polveutuu Pohjois-Eurooppalaisesta metsähevosesta. Suomenhevonen on ollut maa- ja metsätaloutemme tukijalka sekä sotiemme voittamaton rahtien kuljettaja tiettömillä teillä. Tämä on ollut tähän astisista haastavin moottorisahaveistos. Materiaaleina; lehtikuusi, kuusi ja Makedonian mänty. Yksi tuttu haastoi tämän työn tekemään ja haaste tuli otettua vastaan.
2. Tuntematon sotilas. Väinö Linnan klassikkoromaanin tuntematon sotilas on saanut veistoksen myötä nyt kasvonsa. Ankara, väsymätön, voimakas maamme puolustaja. Idea oli hautunut päässä pitkään ja lähdin toteuttamaan hanketta pienin askelin.
3. Lotta seuraa miestään sotaan hoitamaan haavoittuneita. Lotta palasi sodasta evakkona, mukanaan vain välttämätön. Tässä on Pohjois-Suomen ensimmäinen lottapatsas.
4. Lapinlehmän vasikka on pieni, sitkeä ja utelias elämänalku.
5. Idea lähti kuuluisan lehmiin erikoistuneen taiteilijan töitä ihaillessa kokeilla tehdä lehmävasikka puusta.
6. Suomen pystykorva on Suomen kansalliskoira. Eloisa ja rohkea.
7. Kana on merkittävä kotieläin jo rautakaudesta asti.
8. Maatiaiskissa saapui Suomeen noin 800 – 1000 jKr.
9. Rajatolpat ovat konkreettisia merkkejä valtakunnanrajan sijainnista.
10. Hevoskärryt ovat hiljainen, maastokelpoinen ja luotettava tavaroitten kuljetusväline tiettömillä teillä. Kärry on kopio sota-ajan kärryistä.
11. Maakotkat ovat yksiavioisia päiväpetolintuja. Idea veistää kotkat tuli Wienin matkalta, jossa näin useita kotkapatsaita.
12. Lapinpöllöt maassa. Uljas lintu, isopäinen, erikoistunut myyrien saalistuksen. Suomessa elinvoimainen. Olin kerran rengastamassa Lapinpöllöä ja silloin pääsin kokemaan pöllön nopeuden ja voiman. Lähes huuhkaja kokoinen, mutta lähes puolta keveämpi.
13. Lapinpöllöt puussa. Pesässä 4 – 7 munaa maalis-huhtikuussa. Pesä palokoropuussa.
14. Koppelo on metsien salaperäinen ja kaunis asukki.
15. Lumipöllö on sopeutunut elämään kylmillä tundra-alueilla. Iso pöllö.
16. Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö. Punainen väri petolinnuista kertoo tarinaa ravinnosta.
17. Lumihanhea innosti veistämään kuuluisa liminkalainen luontokuvaaja Erkki Toppinen. Hän antoi omat kuvamateriaalia käyttöön. Kiitos Erkille.
18. Sydämet kuvaavat rakkautta luontoa kohtaan. Tunne yhdistänee ihmistä juurilleen metsään. Tunne suojelee elämää.
19. Hiilijalanjälki on ilmastonmuutoksen mittari veistoksena. Antaa ehkä aihetta monenlaiseen pohdiskeluun.
20. Hiilikädenjälki on ilmentää positiivista ilmastovaikutusta.
21. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan kansallislintu. Pitihän se veistää.
22. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuluu kokoelmaan.
23. Kotkanpoika voimistaa siipiään.
24. Suojaväri tekee riekosta lähes huomaamattoman.
25. Pappatunturi on suomalaisen mopokulttuurin ikoni. Kuvassa taiteilijan näkemys Tunturi 60-mallista. Vm 1960.
26. Hiiripöllö puussa. Päiväaktiivinen, pitkäpyrstöinen pöllö.
27. Pullukka metsot on malliltaan lapsenomainen ja vilpitön kuvaus metsoista penkissä.
28. Lohipenkki kuvaa Oulujokea joka oli ennen vesivoimaloiden rakentamista yksi Euroopan tunnetuimpia lohijokia.
29. Kuningaslohet Oulujoessa. Suurimmat Oulujoen lohet painoivat 30kg.
30. Lintutolpat ovat portti retriittiin, jossa toivon mukaan pääsee pois arjesta vähäksi aikaa. Tolpissa: tuulihaukka, Lapintiira, metsot ja tervapääsky.
31. Hiiripöllö maassa. Tuima katse.
32. Palanut metsä-penkki. Palokoro metsissä voi olla jopa 300 vuotta
33. Elämä kantaa penkki antaa hiljaisen lupauksen siitä, että meissä on voimaa kulkea eteenpäin, vaikka tie olisi kivinen ja eläisimme vaikeuksien keskellä.
34. Lasten oma kurki.
35. Tuumailutuoli.
36. Ampujahiihtäjä
37. Hilla ja mansikka loppukesän satoa
38. Ahma kiipeää
39. Yksinäinen kuikka
40. Merilohi puhtaassa vedessä
41. Lapinpöllönaaras