Asiakkaat hakeutuvat jatkossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella päihde- ja riippuvuushoitoon soittamalla omaan sosiaali- ja terveyskeskukseensa tai ottamalla yhteyttä Digitaalisen sote-keskuksen kautta. Toimintamalli laajenee 1.9.2025 alkaen Kempeleeseen, Hailuotoon, Liminkaan, Lumijoelle, Oulunsaloon, Haapajärvelle, Reisjärvelle, Pyhäjärvelle, Kärsämäelle, Alavieskaan, Ylivieskaan, Nivalaan ja Sieviin. Muualla Pohteen alueella toimintamalli otetaan käyttöön loppuvuodesta 2025.
Oulun alueella päihdehoitoon on jo ohjauduttu sosiaali- ja terveyskeskusten kautta alkuvuodesta 2025 alkaen. On havaittu, että uusi toimintamalli on tiivistänyt päihdepalvelujen, sosiaali- ja terveyskeskusten ja mielenterveyspalvelujen välistä moniammatillista yhteistyötä. Se on vahvistanut päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta sekä sosiaali- ja terveyskeskusten henkilöstön päihde- ja riippuvuusosaamista. Myös asiakkaiden hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltunut.
Päihdepalvelujen omat palvelunumerot lakkaavat toimimasta 31.8.2025 jälkeen Kempeleessä, Hailuodossa, Limingassa, Lumijoella, Oulunsalossa, Haapajärvellä, Reisjärvellä, Pyhäjärvellä, Kärsämäellä, Alavieskassa, Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä. Asiakkaat hakeutuvat jatkossa päihde- ja riippuvuushoitoon soittamalla omaan sosiaali- ja terveyskeskukseensa tai ottamalla yhteyttä Digitaalisen sote-keskuksen kautta. Päihde- ja riippuvuuspalveluissa hoitosuhteessa olevilla on tiedossa oman päihdetyöntekijänsä puhelinnumero, ja he ovat tarvittaessa yhteydessä omaan hoitoonsa liittyvissä asioissa päihdetyöntekijänsä puhelinnumeroon.
Yhteydenottoon riittää asiakkaan oma huoli omasta päihteen käytöstä, rahapelaamisesta tai muusta riippuvuudesta. Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa asiakkaat voivat hakeutua hoidon tarpeen arvioon sosiaali- ja terveyskeskusten kiirevastaanotoille. Kiireellisiä tilanteita ovat esimerkiksi välitöntä arviota ja hoitoa vaativat oireet, kuten voimakkaat alkoholivieroitusoireet, huumeita suonensisäisesti käyttävien pistotapaturmat- ja infektiot sekä mahdollisesti itsetuhoiset tai muulla tavalla vakavasti psyykkisesti oireilevat.
Muutoksen myötä avun saaminen helpottuu
Kun asiakas asioi sosiaali- ja terveyskeskuksessa, siellä työskentelevä ammattilainen, kuten sairaanhoitaja tai lääkäri, voi varata asiakkaalle ajan päihdesairaanhoitajan vastaanotolle. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa työskentelevät ammattilaiset voivat myös konsultoida päihdesairaanhoitajia päihde- ja riippuvuushoitoon liittyvissä asioissa.
Riippuvuuksiin voi liittyä häpeän tunteita, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että riippuvuudet ovat sairauksia siinä missä muutkin. Niihin on oikeus saada apua ja tukea. Kun päihdehoitoon voi hakeutua tai ohjautua suoraan sosiaali- ja terveyskeskusten kautta, avun saaminen helpottuu. Kynnys hakea hoitoa madaltuu, ja apua voi saada varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tilanne ehtii vaikeutua. Tämä voi tarkoittaa lyhyempiä hoitojaksoja ja nopeampaa toipumista. Tärkeintä on, että kukaan ei jää yksin ongelmansa kanssa.
Lisätietoa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta
Pohteen päihdepalvelujen saatavuutta kehitetään osana Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP2-hanke). RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU).
Pohteen tiedotteeseen tästä.