ISYYS, HUOLTO JA TAPAAMINEN, ELATUS
Lastenvalvoja hoitaa lapsen isyyden vahvistamiseen, huoltoon ja tapaamiseen sekä elatukseen liittyviä asioita.
Isyyden selvittäminen
Lastenvalvoja selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä isyyslain mukaan. Lastenvalvoja vastaanottaa isyydentunnustamisen. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittämisen ja vahvistamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen sukulaisuussuhteen vahvistaminen. Sen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta isältään ja hän saa myös perintöoikeuden isään ja isänpuoleisiin sukulaisiin nähden. Isyys voidaan vahvistaa joko isyyden tunnustamisella tai käräjäoikeudessa. Kaikissa tapauksissa isyyttä ei voida selvittää tai vahvistaa ja joissakin tapauksissa se voidaan myös kumota. Lapsen äiti voi kieltäytyä isyyden selvittämisestä, mutta isä voi, niin halutessaan hakea isyyden vahvistamista käräjäoikeudesta.
1.1.2016 voimaan astuneen isyyslain mukaan, isyys voidaan tunnustaa neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Epäselvissä tapauksissa tai vanhempien niin halutessa asiaa hoitaa lastenvalvoja.
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeus
Kun lapsi syntyy avioliitossa, molemmat puolisot ovat yhdessä lapsen huoltajia ja kasvattajia. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään, äiti on lapsen huoltaja. Isällä on kuitenkin mahdollisuus tulla huoltajaksi joko äidin kanssa yhdessä tai yksinään. Tämä edellyttää vanhempien yhteistä kirjallista sopimusta, jonka lastenvalvoja vahvistaa.
Myös avio- ja avoerotilanteessa vanhemmat voivat yhteisesti sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen tai tarvitaan muita huoltajia voi huollosta ja tapaamisoikeudesta hakea ratkaisua tuomioistuimesta.
1.1.2016 voimaan astuneen isyyslain mukaan lapsen yhteishuoltajuudesta voidaan tehdä sopimus neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.
Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää isyyslain (11/2015) 16 §:ssä tai äitiyslain (253/2018) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.
Lapsen elatus
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykyjensä mukaan. Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan 18-vuotiaaksi. Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona. Lapsen vanhemmista se, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua riippumatta siitä, onko lapsi vanhempiensa yhteishuollossa tai vain toisen vanhemman huollossa.
Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien neuvotteleman sopimuksen tai vanhemmat voivat hakea ratkaisun tuomioistuimesta. Elatusavun määrää voidaan myöhemmin muuttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen.
Elatustuki
Kela maksaa hakemuksesta elatustukea lähivanhemmalle, jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen ei ole vahvistettu.
TUKITOIMENPITEET JA YHTEISTYÖ
Lastensuojelutyössä erilaisten tukitoimenpiteiden ja yhteistyön avulla autetaan lapsiperheitä tai nuoria selviytymään omatoimisesti ja ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä.
Lastensuojelutoimenpitein autetaan lasta silloin, kun hänen elämäntilanteensa on sellainen, että hänen terve kehityksensä ja hyvinvointinsa on vaarassa. Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen tilapäisten ongelmien vuoksi. Vaikeudet vanhempien elämäntilanteessa voivat olla niin raskaita, että he väsyvät ja tarvitsevat tukea selviytyäkseen. Tarve lastensuojelun palveluihin voi syntyä myös vanhempien päihteiden käytön, mielenterveydellisten ongelmien tai perheen ristiriitojen tai elämän hallitsemattomuuden vuoksi. Joskus lapsi voi itse vaarantaa kehityksensä esimerkiksi päihteiden käytöllä, koulupinnaamisella tai rikoksia tekemällä. Lastensuojelua toteutetaan erilaisin lastensuojelun avohuollon tukitoimin, kiireellisen huostaanoton ja huostaanoton keinoin.
Sosiaalityöntekijöillä on velvollisuus tutkia jokainen lastensuojelua koskeva ilmoitus, mutta varsinaisiin lastensuojelutoimenpiteisiin ei koskaan ryhdytä ilman perhetilanteen selvittelyä ja lastensuojelutarpeen arviointia.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos tulee huoli lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista. Lapsi itse, vanhemmat/ huoltajat tai muut lapsen läheiset voivat ottaa yhteyttä lastensuojeluun kysyäkseen neuvoa tai tehdä lastensuojeluilmoituksen puhelimitse tai kirjallisena. Perustellusta syystä ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Velvollisuutta lastensuojeluilmoituksen tekoon ei kuitenkaan ole.
Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus on
- sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
- Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat
- muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
- opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
- terveydenhuollon ammattihenkilöt
- seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö
- koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
- turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät
- hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat
- Tullin, rajavartiolaitoksen ja ulosottoviranomaisen palveluksessa olevat henkilö
Palvelusta vastaa:
sosiaalityöntekijä
p. 044 041 8765, klo 10 – 11