Kunnantalo (Lumilinna)
Harvinaista puufunktionalismia edustava kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1938 suojeluskuntataloksi, jossa toimi myös lottakahvila. Myöhemmin talo on toiminut Säästöpankin tiloina ja kahvila Lumilinnana. Talon omistus siirtyi vuonna 1947 Lumijoen kunnalle. Nykyään talo on kunnanvirastona ja se on historallisesti arvokas rakennus.

Lumijoen kirkko ("Lakeuden katedraali")
Ensimmäinen kirkko on ollut 1620- luvulla rakennettu puinen kirkko. Kirkko on ollut pohjalainen jyrkkäkattoinen tukipilarikirkko. Vuonna 1814 liian pieneksi ja ränsistyneeksi todettu kirkko on purettu.

Toinen kirkko on ollut puinen ristikirkko, jonka rakennustyöt on aloitettu vuonna 1816. Kirkko on palanut vuoden 1882 ukkosmyrskyssä.

Nykyinen pitkäkirkko on rakennettu 1886-1889 talkoilla. Kirkon suunnittelusta on vastannut arkkitehti John Lybeck. Kirkko on rakennettu paikallisesta savesta poltetuista tiilistä. Kirkon vieressä oleva vanha asehuone on vuodelta 1747. Kirkko on avoinna kesäisin erikseen sovittuna aikana. Kirkosta saa lisätietoja Lumijoen seurakunnasta ja seurakunnan kotisivulta.

Lumijoen Varjakka
Meren läheisyys on aina ollut Lumijoella ja varsinkin Varjakassa merkittävä asia. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat aikoinaan hyvin merkittäviä elinkeinoja. Nykypäivän Varjakkaan liittyvät virkistyskäyttö, kotitarvekalastus ja veneily.

Varjakassa on venesatama, jossa on monipuoliset palvelut:

Hailuotolaiva on rantautunut pysyvästi Varjakan satamaan ja siinä on kahvilatoimintaa ja majoituspalveluja kesäisin ja koko vuoden laivaa voi tilauksesta varata erilaisia tilaisuuksia varten,
Huoltorakennus, jossa on keittiö ja sauna,
Uimaranta,
Teltta- ja matkailuvaunupaikkoja.
Lisätietoja Varjakasta saa Maija-Liisa Juusola 040 548 6146 ja Heli Greus 040 759 2935.

Liminganlahti
Liminganlahti on luonnoltaan ainutlaatuinen alue. Raikas meri, tuulessa lainehtivat rantaniityt, yritteliäät ihmiset ja idylliset kyläyhteisöt antavat puitteet viihtyvälle vieraalle.

Keväisin tapahtuva lintujen muuttonäytelmä tuo tullessaan harvinaisuuksia, joita ei muualla Suomessa näe. Osa lintulajeista ovat harvinaisuuksia koko Euroopassa.

Lintutornit
Sannanlahden tornille pääsee pitkospuita pitkin läheiseltä nuotiopaikalta, jossa on mm. opastetaulut, ruokailukatos ja telttapaikkoja.

Puhkiavanperän tornille johtaa myös pitkospuut nuotiopaikalta, jossa on myös opastetaulut, ruokailukatos ja telttapaikkoja.



Tuulimyllyt
Kyrön mylly on peräisin 1830-luvulta ja se on peruskorjattu vuonna 1976. Mylly sijaitsee kunnan keskustassa Siikajoentien lähellä. Granlundin hirsinen jalkamylly on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Erkkilän myllyssä on vuosiluku 1768. Penttilän mylly on 1800-luvun alkupuolelta. Myllyt sijaitsevat yksityisten mailla.

Tuulivoimala Sähkäle Lumijoen Varjakassa edustaa nykyaikaista tekniikkaa. Voimala on rakennettu 1998-1999. Voimalasta löytyy lisätietoa osoitteesta www.lumituuli.fi.

Luontokeidas
Hiekkakuopasta kunnostettu maauimala Luontokeidas sijaitsee Luonnostakylässä, kauniin mäntymetsän keskellä.

Museo
Lumijoen kotiseutumuseo on rakennettu 1860-luvulla ja se on kunnostettu vuonna 1999 museokäyttöön. Museossa on esillä Lumijoelta kerättyä ja lumijokisten lahjoittamaa esineistöä. Erikoisesti talonpoikaisesineistöä on runsaasti esillä. 

Nuorisoseurantalo
Hirsinen nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1896 ja se on kunnostettu 1980-luvulla. Talolla pidetään mm. juhlia, tilaisuuksia ja tansseja. Lisätietoja saa Sirkka Kyröltä (08-387391) tai Heikki Paavolalta (08-387458).

Pappila
Lumijoen pappila on rakennettu 1904. Peruskorjausta on tehty 1966, jolloin rakennukseen on lisätty kuisti ja lisärakennus. Pappila on korjattu ja entisöity täysin 1990-luvulla. Pappila on yksityisomistuksessa.

Kankaanpäänraitti
Lumijoen vartta seurailevalla raitilla on nähtävillä vanhaa lumijokista rakennusperinnettä. Kankaanpäänraitti lähtee Lumijoentieltä.

Vanhat koulurakennukset
Entisen Teron tilan päärakennus on rakennettu kolmena osana vuosina 1884, 1900 ja 1910. Rakennus on toiminut aikoinaan kansakouluna, välillä se on ollut kansalaisopiston piirien käytössä ja uudelleen se on kunnostettu koulukäyttöön 1999 - 2000.

Kirjasto
Arkkitehtitoimisto Lukkaroisen arkkitehti Timo Koljosen suunnittelema kirjasto otettin käyttöön 1.1.2005.