Poimintoja Lumijoen historiasta

Varjakka
Varjakka-nimet Lumijoella ja Oulunsalossa on tulkittu jäljiksi viikinkiajan skandinaavien, ehkä norjalaisten, Pohjan retkeilystä. Nimitys varjakka on suomaisten antama ja se pohjautunee slaavilaisten käyttämään varjagi-nimeen.

Varhaisin Lumijoki
Lumijoki esiintyy ensimmäisen kerran historian aikakirjoissa vuonna 1496. Se mainitaan niiden paikkakuntien joukossa, joissa voivodien Iivana Ljapunan ja Pietari Ushaatijin johtama suuri venäläinen sotajoukko riehui ja hävitti. Seuraavina vuosisatoinakin Lumijoki joutui toistuvasti Venäjän ja Ruotsin rajakahakoiden kohteeksi. Täyssinän rauhassa 1595 Lumijoen ja koko alueen valtioksi varmistui Ruotsi.

1500 - ja 1600- luvut
Elinkeinot olivat 1500 ja 1600 luvuiilla vielä pyyntiin liittyviä, varsinkin hylkeenpyynnillä on ollut Lumijoella suuri merkitys. Peltoviljely alkoi lisääntyä hitaasti 1500- luvulla ja mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että vuonna 1557 Matti Eilevinpoika Rahdun peltovainio 5.9 hehtaaria oli suurin koko Pohjois-Pohjanmaalla.

Isoviha
Lumijoen ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1620. Vuosina 1695-96 nälkä ja kuolonvuodet koettelivat koettelivat ankarasti ja myös Lumijokea ja taloja autioitui. Tilanne paheni entisestään isonvihan aikana 1714-1721, jolloin arviolta puolet Lumijoen kylien taloista tuhoitui ja väkeä vietiin Venäjälle vankeuteen. On esitetty väitteitä, että Sakari Topeliuksen Koivu ja Tähti -kertomus pohjautuisi lumijokisten Ylipään lasten kokemuksiin.

Kadonneet maalaukset?
Sara Wacklin kertoo Sakari Topeliuksen isää Mikael Toppeliusta ( 1732 -1821) tarkoittaen kirjassaan Sata muistelusta Pohjanmaalta seuraavaa: "Lumijoen kestikievarissa ukko oli muun muassa täyttänyt kokonaisen seinän paratiisia kuvatessaan. Siellä seisoivat tiedonpuun juurella Aatami ja Eeva kohdistaen silmansä kauniiseen omenaan ja kunnellen korva tarkkana käärmeen mielistelevää puhetta." Maalauksia ei ole kuitenkaan löydetty eikä niistä ole jäänyt muistikuvia paikkauntalaisille.

Suomen sota
Suomen sodan aikana (1808 - 1809) Lumijoki ei joutunut varsinaisten taistelujen kohteeksi, mutta von Döbelnin johtama sotajoukko jouduttiin majoittamaan paikkaunnan taloihin. Von Döbeln täytti Lumijoella olessaan 50 vuotta 29.04.1808. Von Döbeln luonnehtii paikkakuntaa: "Täällä olisi ankara elää ja tuska kuolla".

1800- luku
1800-luvulla Lumijoen väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 1865 kunnan asukasluku oli jo 2086 henkeä. Tähän aikaan liittyivät torppien ja mäkitupien perustaminen talojen maille. Elinkeinona karjanhoidon merkitys alkoi kasvaa entisestään. Lumijoen kunnan katsotaan itsenäistyneen Limingan emäpitäjästä vuonna 1867.

Lumijoen toinen kirkko valmistui 1816, mutta se paloi jo vuosisadan loppupuolella kesällä 1882. Nykyinen kirkko saatiin valmiiksi 1889