Sijainti
Kunta sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Oulusta ja Raahesta. Oulunsalon lentokenttä on myös puolen tunnin ajomatkan päässä. Oulun seutuliikenteen palvelut ulottuvat Lumijoelle.

Kunnan sisällä etäisyydet ovat lyhyet ja etäisimpään Varjakkaan on noin 11 kilometriä. Muita kyliä ovat Korvenkylä, Lapinkylä, Hirvasniemi ja Ylipää.

Historiaa
Lumijoki mainitaan ensimmäisen kerran historian aikakirjoissa vuodelta 1 496 niiden paikkakuntien joukossa, joissa venäläiset tekivät hävitysretkiään.

Kunnan nimihistoriaa ei varmuudella tiedetä, mutta voidaan olettaa, että tuuli on kasannut lumet joen uomaan ja näin olisi syntynyt luminen joki, Lumijoki. Lumijoen erikoisuutena on myös se, että se laskee lännestä itään.

Lumijoki on vanhaa lakeuden kulttuurimaisemaa, jossa luonnon maisema ja hoidetut pellot vuorottelevat.

Tilastotietoja
Lumijoen kunta on:
- perustettu vuonna 1867
- pinta-alaltaan 208 km2
- ikärakenteeltaan nuori, sillä alle 15- vuotiaita on 27 %  ja  yli 65-vuotiaita 15 %
- väkiluvultaan kasvava kunta: vuonna 2000 (31.12.) asukkaita 1683, v. 2001 asukkaita 1688, v. 2002 asukkaita 1741, v. 2003 asukkaita 1767, v. 2004 asukkaita 1798, v. 2005 asukkaita 1856, v. 2006 asukkaita 1891, v. 2007 asukkaita 1896, v. 2008 asukkaita 1941, v. 2009 asukkaita 1991, v. 2010 asukkaita 1998, v. 2011 asukkaita 2021, v. 2012 asukkaita 2040(kesäkuu)

Lumijoki-päivillä 10.8.2012 metsänhoitaja Ilmari Kosonen esitti Lumijoki-nimen synnylle uuden tulkinnan:
Lumijoen nimi ruotsista – sana flum tarkoittaa ’tulvajokea’
Yleisesti on esitetty, että Lumijoen joen ja sitten kylän ja kunnan nimen Lumijoki takana on suomenkielen sana lumi. Selitetään, että on ollut luminen Lumineva ja siitä Lumijoki on saanut nimensä. Ja sen mukaan kunnan vaakunaksikin on v.1969 valittu lumikide.

Suomen ja myös Pohjois-Pohjanmaan vanhaan paikannimistöön laajasti perehtynyt metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylästä ei hyväksy tätä selitystä.

Esitelmässään Lumijoki-päivillä Lumijoella 10.8.2012 hän toi esiin, että tämä rannikkoseutu ei ole mitenkään erityisen lumista seutua, sillä rannikolla sataa vähän. Eikä maastossa ole sellaisia pohjoisrinteiden kylmiä paikkoja, missä lumi viipyisi pitkään antaen aihetta sanan lumi käyttöön paikan nimessä.

Kosonen on huomannut, että Pohjois-Pohjanmaalla on siellä täällä merkittävä määrä ruotsinkielistä sanastoa paikannimissä. Osa noista paikannimistä on ilmeisesti 1200- ja 1300-luvuilta, Ruotsin saatua tätä seutua valtakuntansa osaksi. Mutta osa noista paikannimistä on paljon vanhempaa, jo lähes 1.500 vuoden takaiselta ajalta. Jo silloin skandinaaviasukkailla on ollut seudulla rannikolla asutuspaikkoja ja sisämaat ovat olleet heidän eräalueitaan, saaden jo silloin ruotsalaisperäisiä paikannimiä.

Lumijoen Varjakan nimeä tutkijatkin ovat pitäneet skandinaaviperäisenä varjageilta eli itään kauppaa käyneiltä skandinaaveilta nimensä saaneena rannikon kauppapaikkana.

Kosonen esittääkin, että sana Lumi- joen ja sitten kylän ja kunnan nimessä on vanhan skandinaavikielen sana flum tarkoittaen ’tulva’. On mm. Rietzin Dialektelexikon-sanastossa vv. 1862-67.

Ja Lumijoella nimitys tarkoittaa tätä jokea, joka on tulvajoki sekä siinä mielessä että toisinaan tulva tulee mereltä merenpinnan noustessa korkeimmilleen. Ja keväisin ja muuten tulva-aikoina sekä joen latvasuot että itse joki ovat olleet tulvajokea kuten niin monet Pohjois-Pohjanmaan joet ovat olleet ja ovat edelleenkin.

Kun ruotsalainen sana, jossa on kaksi sananalkuista konsonanttia, tulee suomen sanastoon lainasanana tai tulee maastopaikan nimeen, sana menettää ensimmäisen noista kahdesta sananalkuisesta konsonantista. Siksi sana flum tuli sanamuotoon Lumi- saaden samalla vokaalisoinnun vaatiman vokaalin –i sanan loppuun. Tätä paikannimien tutkijat eivät osaa ottaa huomioon. Heidän yleisimpänä virheenään onkin kieltää ruotsalaisperäisen paikannimistön olemassaolo nykyisen suomenkielisen Suomen alueella.

Lumijoen nimi ei ole ainoa joen tai järven nimi Suomessa, jonka nimessä on tuo sana flum. Päijänteen rannoilla on järvi Lummene, jonka nimessä on tuo sama flum. Järven nimi ei ole sitä saamelaisperäistä sanastoa sanasta luoppal, jota sanaa professorit esittävät Lummenen nimen taustaksi. Ja on järven nimi Lummukka muualla.

Lumijoki on siis ’Tulvajoki’.